Päivölän torppa

Päivölän torppa

torstai 29. kesäkuuta 2017

Kaikki varmasti valmista?

Särkynyt sydän ja keskikesän hämärä.

 Onkohan puutarha ihan varmasti valmis? Lisää tehtävää löytyy aina, kun yhden paikan kitkentä, karsinta tai pöyhintä valmistuu. Puutarha on matka, puutarha on prosessi, monet sanovat.

Sunnuntaina 2.7. torpan puutarha on avoin kaikille, sillä talkoolaiset ovat mukana Avointen puutarhojen päivässä. Tervetuloa silloin kurkistamaan, mihin vaiheeseen puutarhan matkalla on päästy. Myös päärakennuksen korjaukseen voi sunnuntaina tutustua. Nähdään siis torpalla kello 12-18!

Erityisen höpsö kysymys valmiista puutarhasta on kuitenkin torpalla, jossa puutarhaa on hoidettu ehkä jo kaksi sataa vuotta. Ja aina se muuttuu, uudistuu tai aloitetaan alusta.

Talonpoikaispionin kukinta on
parhaimmillaan.
 Jotakin vanhaakin kuitenkin säilyy. Blogisti kirjoitti keväällä artikkelin vanhojen raparperikantojen tutkimuksesta. Raparperi oli Suomen ensimmäinen hedelmä, kasvi josta tehtiin makeita jälkiruokia. Kasvia arvostettiin, sitä siirrettiin naapurien ja sukulaisten puutarhoihin, otettiin mukaan muutettaessa uuteen paikkaan ja kuljetettiin evakkomatkalla.

Kirjoitustyön jälkeen blogistin silmään tarttuikin torpan raparperipuska. Sen varret ovat erityisen vihreät ja lehdet sydämen muotoisia. Mistä se on tullut? Ja milloin se on tuotu? Tänään kasvista lähti näyte Luonnonvarakeskuksen raparperien geenitutkimukseen. Toivottavasti kuulemme siitä vielä mielenkiintoisia uutisia.

Raparperin lehti on valmisteltu matkaan.
Lue lisää vanhoista raparperilajikkeista:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/pihamaan-sankari-kantaa-harvinaisia-geenej%C3%A4-ja-ikivanhoja-tarinoita-1.193758http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/pihamaan-sankari-kantaa-harvinaisia-geenej%C3%A4-ja-ikivanhoja-tarinoita-1.193758

Avointen puutarhojen päivä:
https://www.avoimetpuutarhat.fi/https://www.avoimetpuutarhat.fi/

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Maailman hienoin lattia ja maailman kieroin talo

Höylätystä kuusilaudasta saa niin kauniin lattian ettei kauniimpaa löydy. Tätä mieltä ovat kaikki, jotka ovat seuranneet torpan lattian laudoitusta.


Ja nyt se on valmis! Purkamisen, oikaisemisen, vahvistamisen, pohtimisen, odottelun, murehtimisen ja ahkeran rakentamisen jälkeen torpalla on uusi lattia, joka kelpaisi mihin tahansa palatsiin. Puuseppä Tepa ahkeroi toukokuun viimeiset päivät tiiviisti ja jälkeä syntyi.

Viimeinen lauta vaatii aina hiukan
sovittamista.

Pientä mutinaakin torpalta aluksi kuului, sillä rakentamaan tottumatonkin silmä näkee, että torpan kaikki seinät ovat vinoja eivätkä ainoastaan yhteen suuntaan vaan kukin omaansa ja moni vielä useampaankin. Tepa otti lähtököhdaksi tuvan ja peräkamarin väliseinän, joka sekin osoittautui koveraksi. Sellaisia vanhat torpat ovat. Uuden rakennusmateriaalin pitää mukautua niihin asentoihin, joihin vanha rakennus on asettunut.

Kamarin vanha uuni katselee uutta lattiaa.

Lopputulos on kaunis! Jos kurkistat ikkunasta sisään, näet kuitenkin vain ruskeat suojapaperit, jotka on levitetty höylättyjen mutta muuten vielä käsittelemättömien lautojen suojaksi. Miten lattia käsitellään, kun kulutus on - toivon mukaan - melko kovaa? Maalataanko kuusen oma väri peittoon perinteisellä siniharmaalla maalilla? Vai suojataanko uudenaikaisella vahalla? Tätä mietitään. Eihän torpalla ole mihinkään kiire.

Puutarhassa on tulppaanien aika.