Vieraslajit - puutarhan nurkanvaltaajat

Osa Suomeen koristekasveiksi tuoduista lajeista on levinnyt luontoon ja valloittanut luonnonvaraisten lajien kasvupaikat. Näitä voimakkaasti leviäviksi vieraslajeiksi osoittautuneita kasveja on myös Päivölässä.

Tänään talkoolaiset ovat katkoneet torpan seinustalla kasvavan japanintatarin versot ja suihkuttaneet versontynkiin torjunta-ainetta. Japanintatar, jättitatar ja niiden risteymä, hörtsätatar, kasvattavat nopeasti pitkät varret ja voimakkaan juurakon. Torjunta-aineiden käyttö ei ole lainkaan välttämätöntä kaikkien vieraslajien kohdalla, mutta tatarten laajaa juurakkoa on lähes mahdoton poistaa maasta muulla keinolla.

Onneksi japanintatarta on Päivölässä vain yhdessä penkissä, joten sen leviäminen laajemmalle saadaan todennäköisesti torjuttua ja kasvi hävitettyä.

Samassa penkissä japanintatarin kanssa kasvaa suosittu varpumainen maanpeittokasvi, pikkutalvio. Kasvi on valloittanut laajoja alueita esimerkiksi Turun Ruissalossa. Myös isolehtistä etelänruttojuurta on Päivölän puutarhassa pienellä alalla.

Muut Päivölän kasvit saavat rehottaa rauhassa pikkuhiljaa lämpenevässä kesässä.

Japanintatar kasvattaa joka vuosi uudet versot,
jotka voivat yltää parin metrin korkeuteen.

Pikkutalvio kukkii vaaleansinisin tai tummanvioletein kukin.

Tuula käy kimppuun lapiolla.

Talkoot vauhdissa, sammalet pöllyävät

Vauhdikas talkooporukka jatkoi sateisena keskiviikkoaamuna töitä Päivölässä.

Kamarien lattiat on avattu, ja tänään jatkettiin vanhojen eristeiden poistamista lattiahirsien väleistä. Lattia on eristetty ilmeisesti jo torpan rakennusvaiheessa yli sata vuotta sitten sammalien ja hiekan seoksella. Pölyävä eriste lapioidaan nyt kottikärryihin ja kuljetetaan ulos, jotta lahonneet lattiahirret päästään irroittamaan.

Sammaleristeestä tulee hyvää hapanta katetta torpan puutarhaan. Sammalet ovat yhä tunnistettavissa, ja kottikärryistä löytyisikin mielenkiintoista määritettävää sammalasiantuntijalle. Silloin kun nämä sammalet on nostettu rämeiltä tai korvista, kylä on näyttänyt hyvin toisenlaiselta.
 

 Sammalmäärittäjälle riittää materiaalia kottikärrykaupalla.

Eristeitä poistetaan kamarin lattian alta.
Hengityssuojat ovat pölyssä työskenteleville välttämättömät.

Pieni talkoolainen isän apuna.

Päivölän tupaa lämmitti suuri uuni, jonka Kerttu on maalannut
taivaansiniseksi ja koristellut valkoisin kuvioin.

Vappukukkia

Päivölän pihalla kukoistavat nyt kevätkukkijat. Näkyvimmin puutarhassa tuikkii mukulaleinikki, lounainen rehevillä niityillä viihtyvä keltainen luonnonkukka. Moni sekoittaa mukulaleinikin keltavuokkoon, jota myös kasvaa Päivölän pihalla. Kasvit erottaa helpoiten lehdistä; mukulaleinikillä ne ovat munuaismaiset, keltavuokon lehdet ovat liuskaiset ja muistuttavat paljon valkovuokon lehteä.

Keltaisina kukkivat myös isokäenrieska ja pikkukäenrieska, joita löytyy runsaasti joenrantaa seurailevalta luontopolultakin. Pikkukäenrieskan lehdet ovat kapeat ja neulamaiset, isokäenrieska on leveälehtisempi ja roteva.

Sinistä väriä Päivölään tuovat pystykiurunkannus ja sinisestä violettiin väriä vaihtava, eteläisten lehtojen viehkeä kaunotar, imikkä.

Kuten luonnossa, kevätkukkijat kukoistavat hetken ennen rehevien, varjostavien lajien nousua. Kesän tullessa kevätkukkijat katoavat lähes jäljettömiin.

Keltavuokko

 Tähtimäinen pikkukäenrieska, sininen pystykiurunkannus ja mukulaleinikki.

 Roteva isokäenrieska

Lehtojen kaunotar ja kimalaisten herkku, imikkä.