Torppa nousee!

 Tuula tunkin varressa: Tämä on yllättävän kevyttä.
Mutta soutujumpan voin ehkä tänään jättää väliin!

Pullotunkit ovat valmiina pystyhirsien eli pännärien alla torpan sisä- ja ulkopuolella. Isoimmat tunkit kantavat 20 000 kilon painon, mutta niitä on yllättävän kevyt käsitellä.

Talkoolaiset tarttuvat vipuihin ja torppa kohoaa - sentti sentiltä, hiljaa. Vanhat hirret eivät päästä ääntäkään vaan nousevat hitaasti ja arvokkaasti ylös maasta, kohti entisiä sijojaan. Vinoon painunut rakennus korjaa ryhtiään silmissä.

Yhtäkkiä kuuluu natinaa, narinaa ja sitten perinnerakentajamestari Juhan huuto: "Hei! Nyt pidätte tauon! Täällä hajoaa kuistin ikkunat jos vielä nostatte."

Ikkunat irroitetaan pokineen. Saman tien säädetään hieman yhden tunkin asentoa. Rupatellaan. Ja taas nostetaan. Päivä pilkistää jo alimman hirren raosta, siihen nuijitaan puukiila tukemaan torpan uutta asentoa.

Länsipääty on painunut 32 senttiä, mutta tunkin voimalla nurkka nousee ylös. Juha kiskoo moottorisahan käyntiin ja katkaisee tuvan alimman hirren. Aukkoon asetetaan lisää tukipuuta ja laho, märkä hirsi kannetaan ulos. Siitä ei ole enää juuri muuhun kuin maanparannusaineeksi, mutta laho puu onkin parasta katetta puutarhan vadelmille, jotka antoivat tänä kesänä mehevän sadon.

Torppa todellakin nousee. Se saadaan kuntoon!

Hirsiseinää nostetaan samanaikaisesti sisä- ja ulkopuolelta.
 

Sakari säätää tunkkia tuvan pitkällä seinällä.

Alimmat hirret lähtevät uuteen tehtäväänsä, puutarhan lannoitteeksi.

 

Vedetäänpäs hirsiä

Vain torpan alimmat hirret joudutaan vaihtamaan, mutta puutavaraa kuluu paljon.

Torpan pihamaalle ilmestyi tällä viikolla kasa hyväkuntoisia vanhoja hirsiä. Puufoorumi ry:ltä saadut hirret asetellaan piakkoin lahonneiden tilalle tukemaan uutta lattiaa. Sitä ennen riittää vielä monenlaista pientä puuhattavaa kuten eteisen paneelien purkua.

Pian ollaan kuitenkin siinä vaiheessa, että torppa nostetaan ilmaan tunkkien avulla. Päivölässä eletään jännittävää loppukesää.

Pilvipoutaa naistenviikolla

Marjatta ja Tuula kaivavat kivijalkaa esiin maakerrosten ja koivunjuurien alta.
Parhaiksi työkaluiksi osoittautuivat lapio, rautakanki, perunakuokka ja ruokalusikka.

Säänhaltija soi talkoolaisille kosteanlämpöisen ja sateettoman aamupäivän, jossa työt edistyivät. Tällä viikolla torpan kivijalkaa kaivettiin esille ja koivunjuuria revittiin pois perustuksen ympäriltä.

Torpan länsipääty on painunut kymmeniä senttejä, ja kivijalan yläreuna löytyi vasta hikisen lapiotyön jälkeen. Näin aika ja maa tekevät yhteistyötä. Ihmniskäden aikaansaannokset häviävät ja muuttuvat arkeologisiksi kerrostumiksi. Seuraavaksi aikaa vastaan taistellaan tunkeilla, joilla torppa nostetaan takaisin maanpinnalle.

Pieniltä vastoinkäymisiltäkään ei ole Päivölässä vältytty. Naapuritontin purkutyömaalla oli runsaasti hyväkuntoisia hirsiä, joista osa oli tarkoitus käyttää Päivölän korjaamiseen. Asiasta oli jo sovittu, mutta purkutyön ilmeisen liiallisen tehostamisen vuoksi hirret hävisivät sille tielleen. Toivottavasti hirret kuitenkin saadaan jostakin vielä tämän kesän aikana.

Puutarhassa kukoistavat Kertun värisilmän yhdistämät peurankellot ja ruskoliljat. Niitä siirretään aikanaan myös torpan päätyyn, mutta siitä lisää myöhemmin puutarhasuunnitelman päivityksessä.

Ruskolilja ja peurankello kukoistavat vastaväreissä.

Konevoima jyllää

Jos Päivölään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt. Torpan seinustoja reunustaneet kasvit on kaivettu pois ja tilalla on puoli metriä syvä kaivanto. Tilanne on kuitenkin väliaikainen, eivätkä asialla ole vanhan rakennuksen purkajat tai muut huligaanit, vaan talkoolaiset ovat jo kaksi päivää asentaneet päärakennuksen ympärille uutta salaojaa. Työssä on apuna kaivinkone ja kaksi traktoria maansiirtoon. Työ on tarkkaa, sillä torpan pihan alla risteilevät koko kylän tietoliikennekaapelit.

Kaivinkoneen avulla seinustalta siirrettiin suuria pensaita, kuten laikkuköynnös. Puolen metrin syvyinen kaivanto paljastaa puutarhurin työn määrän: Tarvasjoen töyräillä maaperä on luontaisesti hyvin savista, mutta Päivölän pihassa multakerros on Kertun vuosikymmenten työn ansiosta paikoin 30 senttiä paksu.

Uusi salaoja kuljettaa valumavedet pois torpan perustuksilta, ja rakennus kestää kunnostuksen jälkeen toivottavasti pitkään käytössä.

 Laikkuköynnöstä siirretään torpan nurkalta.

 Ikkunasta tapahtumia tarkkailee vuoden 1926 Turun Sanomat, jossa kerrotaan että Suomen ja Länsi-Euroopan posti kuljetetaan Pietarin kautta Itämeren maihin.

 Uutta putkea

 Uusi laskuaukko paikoilleen

Pientä raivausta

Torpan seinän ja Hämeen Härkätien välissä ei ole tilaa leveillä.
Timo ja Heikki saivat puunkaadon osumaan nappiin.

Tällä viikolla keskiviikkoaamun sade ajoi talkoolaiset koteihinsa, mutta torpalle palattiin jo torstaina. Tuvan seinustalta kaadettiin kolme mäntyä, jotta uutta salaojaa päästään kaivamaan. Myös puutarhaa pimentänyt Terijoen salava sai hoikennusleikkauksen.

Männyt saatiin kaatumaan kätevästi seinän suuntaan, eikä Hämeen Härkätien liikennettäkään tarvinnut pysäyttää kaadon ajaksi. Rungot kuoritaan, kuivataan ja käytetään tuvan lattiahirsiksi.

Puutarhassa on raivattu tilaa valloittavaa rohtoraunioyrttiä. Tätä vanhojen pihojen kasvia on käytetty haavojen ja luunmurtumien hoidossa ja kamferin tapaisena yleislääkkeenä. Joidenkin tietojen mukaan rohtoraunioyrttiä on viljelty Suomessa lääkekäyttöön jo 1600-luvulla.

Nykyisin yrttiä käytetään lähinnä puutarhojen parantajana. Sen varret ovat mainio lisä kompostiin, ja vedessä käyttämällä sen versoista saa kaliumpitoista lannoitetta tomaateille.

Voimakkaasti leviävä ja tilaa valtaava rohtoraunioyrtti on hyvä katkoa tyvestä kukinta-aikaan, jotta kasvi ei pääse lisääntymään siemenistä eikä peitä muiden perennojen kasvupaikkoja. Kaikkia kukkavarsia ei kannata hävittää, sillä kasvi on myös mehiläisten ja kimalaisten suosikki.

Torstaiaamuna torpalla vieraili  myös Nautelankosken museonjohtaja Leena Viskari, joka toi tullessaan jääkaappipakastimen tulevaa kahvilaa varten. Kuten niin moni muukin torpalla vieraillut, Viskari totesi, että paikasta tulee kylän keidas. Tästä on hyvä jatkaa.

 Rohtoraunioyrtti on vanha lääkekasvi, joka viihtyy Päivölän etelärinteessä.

Bzzzz!

Torpalla tupruaa taas

Juhannusviikolla talkoolaiset pudottivat torpan vintin eristeitä alas tupaan. Vuosisatainen pölyn ja hiekan sekoitus leijui ulos sakeana pilvenä ja keräsi uteliaita katseita Vanhalla Hämeentiellä liikkuneilta.

Eristeiden seasta löytyi Turun Sanomien numero vuodelta 1926, jolloin savupiippu on todennäköisesti muurattu. Viime vuosina torpan katto on painunut ja vuotanut piipun tyvestä. Väliaikanen katon korjaus on kuitenkin estänyt torppaa kastumasta kokonaan, ja nyt katto korjataan kestäväksi.

Puutarhassa on raivattu vuohenputkea pois koristekasvien tyviltä. Vuohenputki on luonnonvarainen lehtokasvi, joka maistuu raikkaalta salaateissa ja keitoissa. Se on kuitenkin hyvin voimakkaasti leviävä, ja puutarhassa sitä saa kurittaa pitkin kesää.


Ensimmäinen kartta torpan seinustoilla kasvavista kasveista on julkaistu Puutarhasuunnitelma-sivulla. Ilmoita, jos huomaat että kartasta puuttuu lajeja!

Torppa riisuuntuu vähitellen alkuperäisistä eristeistään.

 Marjapensaat saavat lattiaeristeestä katetta
juurilleen ja lahot lattiahirret kuljetetaan pois.

Vuohenputki valtaa särkyneen sydämen ja
aurinkonauhuksen kasvupaikkaa, ahkera kitkijä hillitsee.

Vieraslajit - puutarhan nurkanvaltaajat

Osa Suomeen koristekasveiksi tuoduista lajeista on levinnyt luontoon ja valloittanut luonnonvaraisten lajien kasvupaikat. Näitä voimakkaasti leviäviksi vieraslajeiksi osoittautuneita kasveja on myös Päivölässä.

Tänään talkoolaiset ovat katkoneet torpan seinustalla kasvavan japanintatarin versot ja suihkuttaneet versontynkiin torjunta-ainetta. Japanintatar, jättitatar ja niiden risteymä, hörtsätatar, kasvattavat nopeasti pitkät varret ja voimakkaan juurakon. Torjunta-aineiden käyttö ei ole lainkaan välttämätöntä kaikkien vieraslajien kohdalla, mutta tatarten laajaa juurakkoa on lähes mahdoton poistaa maasta muulla keinolla.

Onneksi japanintatarta on Päivölässä vain yhdessä penkissä, joten sen leviäminen laajemmalle saadaan todennäköisesti torjuttua ja kasvi hävitettyä.

Samassa penkissä japanintatarin kanssa kasvaa suosittu varpumainen maanpeittokasvi, pikkutalvio. Kasvi on valloittanut laajoja alueita esimerkiksi Turun Ruissalossa. Myös isolehtistä etelänruttojuurta on Päivölän puutarhassa pienellä alalla.

Muut Päivölän kasvit saavat rehottaa rauhassa pikkuhiljaa lämpenevässä kesässä.

Japanintatar kasvattaa joka vuosi uudet versot,
jotka voivat yltää parin metrin korkeuteen.

Pikkutalvio kukkii vaaleansinisin tai tummanvioletein kukin.

Tuula käy kimppuun lapiolla.

Talkoot vauhdissa, sammalet pöllyävät

Vauhdikas talkooporukka jatkoi sateisena keskiviikkoaamuna töitä Päivölässä.

Kamarien lattiat on avattu, ja tänään jatkettiin vanhojen eristeiden poistamista lattiahirsien väleistä. Lattia on eristetty ilmeisesti jo torpan rakennusvaiheessa yli sata vuotta sitten sammalien ja hiekan seoksella. Pölyävä eriste lapioidaan nyt kottikärryihin ja kuljetetaan ulos, jotta lahonneet lattiahirret päästään irroittamaan.

Sammaleristeestä tulee hyvää hapanta katetta torpan puutarhaan. Sammalet ovat yhä tunnistettavissa, ja kottikärryistä löytyisikin mielenkiintoista määritettävää sammalasiantuntijalle. Silloin kun nämä sammalet on nostettu rämeiltä tai korvista, kylä on näyttänyt hyvin toisenlaiselta.
 

 Sammalmäärittäjälle riittää materiaalia kottikärrykaupalla.

Eristeitä poistetaan kamarin lattian alta.
Hengityssuojat ovat pölyssä työskenteleville välttämättömät.

Pieni talkoolainen isän apuna.

Päivölän tupaa lämmitti suuri uuni, jonka Kerttu on maalannut
taivaansiniseksi ja koristellut valkoisin kuvioin.

Vappukukkia

Päivölän pihalla kukoistavat nyt kevätkukkijat. Näkyvimmin puutarhassa tuikkii mukulaleinikki, lounainen rehevillä niityillä viihtyvä keltainen luonnonkukka. Moni sekoittaa mukulaleinikin keltavuokkoon, jota myös kasvaa Päivölän pihalla. Kasvit erottaa helpoiten lehdistä; mukulaleinikillä ne ovat munuaismaiset, keltavuokon lehdet ovat liuskaiset ja muistuttavat paljon valkovuokon lehteä.

Keltaisina kukkivat myös isokäenrieska ja pikkukäenrieska, joita löytyy runsaasti joenrantaa seurailevalta luontopolultakin. Pikkukäenrieskan lehdet ovat kapeat ja neulamaiset, isokäenrieska on leveälehtisempi ja roteva.

Sinistä väriä Päivölään tuovat pystykiurunkannus ja sinisestä violettiin väriä vaihtava, eteläisten lehtojen viehkeä kaunotar, imikkä.

Kuten luonnossa, kevätkukkijat kukoistavat hetken ennen rehevien, varjostavien lajien nousua. Kesän tullessa kevätkukkijat katoavat lähes jäljettömiin.

Keltavuokko

 Tähtimäinen pikkukäenrieska, sininen pystykiurunkannus ja mukulaleinikki.

 Roteva isokäenrieska

Lehtojen kaunotar ja kimalaisten herkku, imikkä.

Talkoot käynnistyivät

Päivölän talviuni loppui viimeistään kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaisten saapuessa Torpalle. Talolla ja puutarhalla on nyt joukko ystäviä ja muutoinkin kevääseen kuuluu hyvää: Nautelankoski-säätiö tukee Päivölän hoitoa ja kunnostusta.

Torpan päärakennuksen perustukseen on päässyt kosteutta ja lattia on vajonnut. Rakennuksen kunnostus aloitetaan kaivamalla perustus esiin ja uusimalla salaojat. Sen jälkeen tuvan lattia voidaan oikaista.

Tänään talkoolaiset siirsivät torpan irtaimistoa ulkorakennukseen remontin tieltä. Istutukset ja kukkapenkit ovat kiinni kivijalassa, ja siksi kevääseen heräävät perennat siirretään vähitellen valeistutukseen puutarhan eteläreunalle. Seuraavaksi niille suunnitellaan uusi, pysyvä istutuspaikka.

Torpan päädyssä  kasvava pähkinäpensas on liian suuri siirrettäväksi. Puutarha saa toivottavasti uuden pähkinäpensaan lähistöltä. Torpan seinustalla kasvavat laikkuköynnös ja marjakuusi yritetään siirtää ulkorakennuksen seinustalle.

Talkoolaisilla riittää urakkaa: päärakennus on tyhjennettävä
ja seinien vierillä kasvavat kasvit siirrettävä.

Remu-koira vahtii.

Ukonhatut, ruusumalvat, päivänliljat, narsissit ja harjaneilikat on siirretty valeistutukseen.

 Eteisen seinältä katsoivat kasvot menneisyydestä.

Ja pieni Päivölän enkeli.

Kevättä Päivölässä

Puutarha on puhjennut kukkaan. Päivölän puutarhuri, Kerttu, rakasti värejä ja oikeastaan maalasi puutarhan erivärisillä  kasveilla. Hän myös keräsi kasveja luonnosta, muista puutarhoista ja taimitarhoista. Päivölä kukkii hänen työnsä jäljiltä koko kasvukauden. Kerttu osasi valita sointuvat värisarjat eri aikoihin kukkivista kasveista.

Nyt Päivölän kevään aloittavat eri värimuotoina kukkivat sinivuokot, joita seuraavat keltaiset mukulaleinikit, molemmat  luonnonvaraisia, puutarhurin Päivölään istuttamia kasveja.

Kevään myötä myös Päivölän lajilista alkaa Päivittyä. Ilmoita,  jos näet mielenkiintoisia kasveja nousevan talven jäljiltä!