Päivölän torppa

Päivölän torppa

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Alkukesän ahkerat ja saha kourassa siemenpankkiin

Rovaniemen markkinoita tai muuta tungosta ei ole talkoolaisten määrästä tullut mieleen, mutta huomattavan taitavia käsiä torpalla on viime päivät työskennellyt. Puurakentamisen ammattilaiset Tepa ja Juha ovat nakutelleet kokoon uutta lattiaa, ja torppa alkaakin jo tuntua sisältä kodikkaalta. Työtä ovat valvoneet vuorotellen Remu-koira ja Kalle-kissa.

Kattokoukkuun nostettu roikkalamppu on valaissut työskentelyä sadepäivinä ja sen valo on houkutellut ohikulkijoitakin kurkistamaan, mitä torpalla tapahtuu. Tervetuloa vastakin!

Lattialla on edetty tästä...
(Tepa harkitsee tarkkaan)

...tähän. Juhan vuoro naputella.
Lattiahirsien päälle laitettiin ensin tuulensuojalevyt, ja niiden päälle varsinaisen lattian tukipuut. Mistä saataisiin edullisesti uudet lattialaudat, on vielä harkinnassa. Töiden järjestystä on myös pohdittu. Olisiko ennen lattialautoja kuitenkin tarpeen korjata katto, joka vuotaa vielä kovalla sateella? Tai ainakin irroittaa tuvan seinistä vanhat lastulevyt. Jää nähtäväksi.

Hiirten asumisen hankaloittamiseksi Juha sekoitti savilaastin, jolla tiivistettiin isoja hirsien rakoja ja muita jyrsijöiden mentäviä aukkoja. Savi imee myös kosteutta eikä home pääse pesiytymään hirteen.

Laastia hiirten reiteille.
Puutarhassa on kurkoteltu valoa kohti karsimalla suuria, varjostavia oksia pois perennojen yltä. Suurin savotta tehtiin pihatien varressa, josta sahattiin pois kaksihaaraisen tammen toinen runko. Nyt monta vuotta lähes täydessä pimeydessä sinnitelleet pionit saavat taas valoa. Toivottavasti jo ensi kesänä nähdään, millaisissa väreissä ne kukkivat. Tammen alta paljastui myös polku unohdettuun, salaiseen puutarhaan, jossa kasvaa saniaisia ja koristepensaita.

Pionipenkkien maata harattiin rautaharavalla, ja onkin jännittävää seurata, nostavatko valo ja maan muokkaus unohduksiin painuneita kasveja eloon maan siemenpankista. Hyviä tuloksia siemenpankissa asioinnista saatiin jo suuressa perennapenkissä, vadelmapusikon päädyssä, jossa Tuula kaivoi ja kitki viime kesänä. Paikalle on taas noussut siinä aiempina vuosina kasvanutta tiikerililjaa - joka on yksi blogistin lempikukista Päivölässä.

Puutarhassa kukkivat parhaimmillaan maatiaispionit, kyläkurjenpolvet ja ruiskaunokkia muistuttavat vuorikaunokit.

Maatiaispioni, kulkee myös
talonpoikaispionin nimellä.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Eristyshommia hellekelissä


Vanhan hirsirakennuksen sisällä on kuumanakin päivänä ihanan viileää ja hämärää. Se jos mikä oli mukavaa, kun talkoopäivän ulkolämpötila hipoi kolmeakymmentä astetta.

Tällä viikolla Päivölä varautui kuitenkin jo tuleviin pakkasiin, kun Tepa eristi torpan vesijohtoa. Putki sai ympärilleen kylmää eristävän paketin, mutta ensin sen tieltä oli kaivettava kaksi suurta, maaperään painunutta kiveä. Hikihän siinäkin lopulta tuli.

Tepa huhkii ison kiven kimpussa.

- En tykkää kapillaari-ilmiöstä! totesivat talkoolaiset yhdestä suusta.
Soraa leviteltiikin taas ahkerasti tulevan lattian alle, ja muutenkin huolehdittiin siitä, että maan kosteus ei enää toista kertaa pääsisi lahottamaan torpan rakenteita.

Niin, se ruma sorakasa, siinä kukkamaan edessä. Se pienenee kyllä kottikärry kerrallaan, ja perennapenkki pääsee taas oikeuksiinsa. Penkin syysleimut ja jättilaukat ovat jo hyvässä kasvussa. Nyt torpalla kukoistaa vaatelias pikkupensas, japaninruusukvitteni, joka kukkii siellä hieman sivummalla, terijoen salavan lähellä, loistavan oranssein kukin. Kannattaa käydä ihailemassa!

Teuvo hoitaa sähköt, kun torpalla tarvitaan virtaa,
ja tarinoi samalla vanhoista liitännöistä.
Osa torpan sähköjohdoista on perua 1950-luvulta.