Tällä viikolla Päivölä varautui kuitenkin jo tuleviin pakkasiin, kun Tepa eristi torpan vesijohtoa. Putki sai ympärilleen kylmää eristävän paketin, mutta ensin sen tieltä oli kaivettava kaksi suurta, maaperään painunutta kiveä. Hikihän siinäkin lopulta tuli.
 |
| Tepa huhkii ison kiven kimpussa. |
- En tykkää kapillaari-ilmiöstä! totesivat talkoolaiset yhdestä suusta.
Soraa leviteltiikin taas ahkerasti tulevan lattian alle, ja muutenkin huolehdittiin siitä, että maan kosteus ei enää toista kertaa pääsisi lahottamaan torpan rakenteita.
Niin, se ruma sorakasa, siinä kukkamaan edessä. Se pienenee kyllä kottikärry kerrallaan, ja perennapenkki pääsee taas oikeuksiinsa. Penkin syysleimut ja jättilaukat ovat jo hyvässä kasvussa. Nyt torpalla kukoistaa vaatelias pikkupensas, japaninruusukvitteni, joka kukkii siellä hieman sivummalla, terijoen salavan lähellä, loistavan oranssein kukin. Kannattaa käydä ihailemassa!
 |
| Teuvo hoitaa sähköt, kun torpalla tarvitaan virtaa, ja tarinoi samalla vanhoista liitännöistä. Osa torpan sähköjohdoista on perua 1950-luvulta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti