Pientä raivausta

Torpan seinän ja Hämeen Härkätien välissä ei ole tilaa leveillä.
Timo ja Heikki saivat puunkaadon osumaan nappiin.

Tällä viikolla keskiviikkoaamun sade ajoi talkoolaiset koteihinsa, mutta torpalle palattiin jo torstaina. Tuvan seinustalta kaadettiin kolme mäntyä, jotta uutta salaojaa päästään kaivamaan. Myös puutarhaa pimentänyt Terijoen salava sai hoikennusleikkauksen.

Männyt saatiin kaatumaan kätevästi seinän suuntaan, eikä Hämeen Härkätien liikennettäkään tarvinnut pysäyttää kaadon ajaksi. Rungot kuoritaan, kuivataan ja käytetään tuvan lattiahirsiksi.

Puutarhassa on raivattu tilaa valloittavaa rohtoraunioyrttiä. Tätä vanhojen pihojen kasvia on käytetty haavojen ja luunmurtumien hoidossa ja kamferin tapaisena yleislääkkeenä. Joidenkin tietojen mukaan rohtoraunioyrttiä on viljelty Suomessa lääkekäyttöön jo 1600-luvulla.

Nykyisin yrttiä käytetään lähinnä puutarhojen parantajana. Sen varret ovat mainio lisä kompostiin, ja vedessä käyttämällä sen versoista saa kaliumpitoista lannoitetta tomaateille.

Voimakkaasti leviävä ja tilaa valtaava rohtoraunioyrtti on hyvä katkoa tyvestä kukinta-aikaan, jotta kasvi ei pääse lisääntymään siemenistä eikä peitä muiden perennojen kasvupaikkoja. Kaikkia kukkavarsia ei kannata hävittää, sillä kasvi on myös mehiläisten ja kimalaisten suosikki.

Torstaiaamuna torpalla vieraili  myös Nautelankosken museonjohtaja Leena Viskari, joka toi tullessaan jääkaappipakastimen tulevaa kahvilaa varten. Kuten niin moni muukin torpalla vieraillut, Viskari totesi, että paikasta tulee kylän keidas. Tästä on hyvä jatkaa.

 Rohtoraunioyrtti on vanha lääkekasvi, joka viihtyy Päivölän etelärinteessä.

Bzzzz!